Ensimmäinen merkittävä kilpailutus koski
harkkotoimitusta, joka on tietenkin tärkeä osa kokonaisuutta -talon runko.Olimme päättäneet, että talomme tulee valuharkosta ja tämän pohjasimme niihin toteutuksiin, joita olimme käyneet katsomassa sekä mitä eri urakoitsijat olivat
suositelleet.
Muurattavat harkot alkavat mielestäni väistyä nykytilanteessa ja
itse en usko ”styrox”- ratkaisuihin.
Meille oli myös heti alkuvaiheessa
selvää, että emme etsi kokonaistoimitusta, joka sisältäisi harkot, ikkunat,
keittiöt jne. Olen aivan varma, että pystymme löytämään näihin
yksilöllisemmät ratkaisut sekä kustannustehokkaammat ratkaisut. Moni valmistaja
on esimerkiksi keittiön suhteen naimisissa jonkun toimijan kanssa ja totuushan on,
että jotain he näistäkin itselleen haluavat. Osalle tämä vaihtoehto varmaan
sopii enemmän kuin hyvin, joten en mollaa tätä missään tapauksessa. Olenhan
itsekin ostanut yhden talopaketin, jossa oli kaikki avaimet käteen
periaatteella. Minulle on vain muodostunut vahva käsitys, että pilkkomalla
hankinnat osiin niin saavutan selkeää rahallista hyötyä sekä pääsen
vertailemaan asioita ”oikeasti”. Työtä ja vaivannäköä tämä vaatii kyllä
melkoisesti, joten jos se pelottaa niin kannattaa punnita muita vaihtoehtoja.
Heti alkuun pitää todeta, että
vaikka eri kivitalotoimittajien kanssa jutellessa tuleekin sellainen mielikuva ”täysin
keskenään erilaisista harkoista”, niin totuushan on kuitenkin että valuharkot
ovat hyvin standardoituja tuotteita, joiden laatua Inspecta valvoo. Pääosin
harkot ovat samankokoisia, pieniä eroja on havaittavissa mitoituksessa sekä
esimerkiksi vahvuuksissa. Ääneneristävyys voi myös vaihdella harkkojen välillä
ja rakennettaessa alueille joissa tällä on ratkaiseva merkitys tätä kannattaa
vertailla. Meidän kohdalla tämän suhteen ei ollut erityisvaatimuksia. U- arvot
tuotteilla ovat aika lailla samojen marginaalien sisällä ja itse olen miettinyt
sitä että huomaanko talossa asuessani että valitsin 0,14 U-arvon omaavan
harkon toisen 0,16 U- arvon omaavan sijaan? Toki näillä on merkitystä ja ne
korostuisivat, jos erot toimijoiden välillä olisivat merkittäviä.
Mihin
kiinnittää huomiota valinnassa
Mihin kannattaa kiinnittää huomiota
harkkotoimittajaa valittaessa? Itse pidän tärkeänä kokonaisuuden arviointia ja
hieman pitää ottaa selvää toimittajan aktiivisuudesta. Tässä oli nimittäin aika
paljon eroavaisuuksia oman kokemukseni mukaan. Arkkitehtipiirustusten pohjalta
voidaan pyytää harkkotarjouksia ja käydä tapaamassa toimittajia, tästähän se
ensimmäiseksi alkaa. Luonnollisesti kannattaa kiinnittää huomiota
harkkotoimituksen hintaan, jossa kannattaa huomioida samalla kertaa
ontelolaatat (jos tulee), betonitoimitus (ei kaikkien toimijoiden tapauksissa
mahdollista) sekä harkkojen betonimenekki. Harkkojen betonimenekissä on jo
sitten suurempia eroja keskenään, joten 2000 euroa halvempi tarjous ei
välttämättä olekaan kustannustehokas ratkaisu, jos betonikustannuksiin menee
3000 euroa enemmän. Ainakin tämä pitää huomioida jotta vertailu on oikealla pohjalla.
Itse kuitenkin ajattelen koko talonrakennuksen budjettia -en pelkästään
harkkojen. Harkkotoimittajien sivuilla on ilmoitettu harkkojen betonimenekki ja
esimerkiksi Luja kivitalot ilmoittavat tarjouksessaan harkkojensa kappalemäärät, jonka
perusteella betonimenekki voidaan laskea tarkasti. Samaa kaavaa voidaan toistaa
sitten muidenkin toimijoiden kohdalla, vain muuttamalla betonimenekki
laskelmaan. Tätä ennen on tietysti kannattanut pyytää tarjous betonista
useammalta toimijalta, jolloin tiedetään harkkojuotosbetonin hinta, jota
käytetään laskelmassa.
Vertailukaava
betonin menekkiin
Harkkojen määrä x betonimenekki per
kappale litroissa = betonin kokonaismäärä litroissa (tämä muutetaan sitten
kuutioiksi, kun betonitarjoukset ovat x€/m3). Onnistuu hyvin Lujan kohdalla,
joka antaa kappalemäärän sisältävän tarjouksen (muut toimijat eivät näin tee).
He tarjoavat vain könttää harkkotoimitukselle.
Usein harkkovalmistajat ilmoittavat
betonimenekkinsä X litraa/m2. Harkkojen menekki neliötä kohden on valmistajien
mukaan 8,33 kpl.
Valmistajan ilmoittama harkon
betonimenekki neliötä kohden / 8,33 = kappalekohtaisen harkon betonitarve.
Tämän jälkeen päästään suorittamaan yllä olevan kaavan mukainen
kokonaislaskelma.
Jos halutaan olla aivan tarkkoja, niin
pääty-, kulma- ja normaaliharkoissa on erilainen betonimenekki. Jälleen kerran
kun tiedetään kappalemäärä, niin voidaan laskea nämä erikseen.
Harkkotoimittajien
tarjouksissa eroja
Kuten edellä hieman sivuttiin, niin
harkkotoimittajien tarjouksissa oli aika paljon eroa. Vei aikaa vertailla
niitä keskenään. Osa toimijoista tarjoaa kokonaisratkaisua joissa harkot ovat
vain pieni osa. Näissähän puhutaan käytännössä vesikattovalmiista ratkaisuista.
Itseäni tämä häiritsi suunnattomasti, koska tein heti alussa selväksi että
haluan vain harkkotoimituksen (valuharkot, ontelolaatat ja
betoniporrastoimituksen + betonitoimitus, jos konsernilla mahdollisuus tähän).
Olisi ollut myyjänkin kannalta tehokasta keskittyä tähän asiakkaan tarpeeseen,
eikä tarjota harkkoja keittiöiden + muiden kanssa, kun en niitä kuitenkaan
olisi valinnut.
Hyvin oleellista on tarkistaa, että
kaikissa tarjouksissa on käytetty samoja korkoja rakennusten suhteen.
Lujabetonin edustaja konsultoi minua hyvin auliisti siinä, että laitetaan
kaikki ensin samalla viivalle ja käytetään samoja mittoja. Tässä eräs toimija pyrki
selvästi laskemaan tarjouksensa alakanttiin korkeuksien suhteen, jotta tarjous
olisi halpa vähäisemmän harkkomenekin johdosta. Tarjouksissahan lukee, että
määrät tarkistetaan rakennesuunnittelun valmistuttua joten tässä tapauksessa
olisi tullut ikävä yllätys eli varsinainen kauppasumma olisi ollut isompi.
Käytetään korkona sitten todellista tai siitä suuntaan tai toiseen poikkeavaa,
niin on tärkeää että kaikki käyttävät tarjouslaskennassaan samoja arvoja. Vain
näin päästään kiinni todellisiin kustannuksiin.
Asiakkaan näkökulmasta olisi hyvin
läpinäkyvää, jos kaikki toimijat hinnoittelisivat harkkonsa kappalehinnoin.
Itse tekemästäni tarjouskierroksesta kävi esille, että ainoastaan Luja
Kivitalot toimivat näin. Muut laskevat könttähinnan harkkotoimitukselle ja
yleensä myös ontelolaatoille jne. Vertailu on siis tehty kohtuullisen vaikeaksi
ja näitä tarjouksia pitää tosiaan laskea auki, jotta todellisuus valkenee. Vain
yhden toimijan kohdalla kävi niin, että tarjousta ei saatu aikaiseksi noin 3kk
aikana. Mielestäni tämä kertoo tietysti jotain ja itse en haluaisi lähteä
yhteistyöhön noin ”aktiivisen toimijan” kanssa. Osa toimijoista keskittyy
ainoastaan harkkomyyntiin suoraan tehtaalta ja näin toimivat Luja Kivitalot
sekä Rudus Kivitalot sekä HB kivitalot. Lammi Kivitalot sekä Lakka kivitalot
tuntuvat keskittyvän vahvasti isompiin kokonaistoimituksiin. Mielestäni pitäisi
olla joustavampi asiakkaan suuntaan, jos tarvetta ei ole kuin
harkkotoimitukselle.
-Timo-
Hyvä, tarkka raportti ja mielenkiintoinen blogi, kiitos!
VastaaPoistaOlisi ollut mielenkiintoista nähdä noin-hintoja valmiille seinärakenteelle eri harkkojen suhteen.
Itse suunnittelen seuraavaa taloa ja hinta-/laatuvertailun tekeminen on... työlästä.
Lammin harkko taisi olla tuo 400millinen, ei tuo upouusi 500millinen?
Eli teitte vertailua n. 400mm harkoista?
Hei,
VastaaPoistaja kiitos palautteesta. Vertailu koski nimeen omaan 400m valuharkkoja, Lammi vasta juuri julkaisi tuolloin tuon 500mm harkon, joka ei ollut meillä mukana vertailussa/ harkinnassa. Laitan esille myös pyytämiäsi hintatietoja.